Salka Orivuori, Martat Jo yli sata vuotta sitten – vuonna 1921 – kirjoittivat Marttajärjestön voimanaiset Alli Nissinen ja Fanny Hult Martat-lehden edeltäjässä, Emäntä-lehdessä ”luonnonsuojeluksesta” näin: ”Asemaansa lomakunnan herrana on ihminen käyttänyt mitä itsekkäimmällä tavalla. Hän ei ole tyytynyt viisaana isäntänä hoitamaan ympärillään olevaan luontoa ja käyttämään sen antimia jatkuvasti hyväkseen, vaan on rajattomassa ahneudessaan kaikkialla …
Kari ”Kape” Aihinen puhuu mielellään hyvän, konstailemattoman ruuan puolesta. Kokkina ja keittiömestarina hän on pyrkinyt tekemään jokaisen annoksen kuin se olisi hänen viimeisensä – niin hyvin kuin ikinä mahdollista. Kun Aihinen aloitti arvostetun Savoyn keittiömestarina 2005, ruuanlaittoon liittyvistä ympäristöasioista tuli hänelle ja tiimille itseisarvo. Kotimaisuus ja lähellä tuotetut raaka-aineet kuuluivat asiaan. Viisi vuotta myöhemmin Savoy …
Harva tulee miettineeksi, mihin kaikkeen suurten joukkojen ruokavaliomuutokset vaikuttavat. Ruoka on globaali asia, jonka ympärillä pyörii iso bisnes. Ruuan suhteen tekemämme valinnat liittyvät talouden lisäksi puhtaan veden riittävyyteen, maaperään, luonnon monimuotoisuuteen ja sääilmiöihin. Ruoka- ja ravitsemusasioista vastaava kehittämispäällikkö Maija Soljanlahti Marttaliitosta muistuttaa, että kun jonkin tuotteen kysyntä maailmanmarkkinoilla kasvaa, sen hinnanmuodostus muuttuu. Kyseessä voi olla …
Ruuan vesijalanjälki pienenee kotimaisilla kasviksilla Lue lisää »
Muistatko kuvan, jossa juomatölkin sixpack-muovirenksu on puristunut kilpikonnan ympärille? Tai kuvat merten valtavista jätepyörteistä? Kuvat ovat karuja, mutta niin on todellisuuskin. Kaikki se vedessä kelluvan ja rannoille ajautuneen roskan määrä on lopulta vain osatotuus, arviolta noin 70 prosenttia mereen päätyvästä roskasta vajoaa näkymättömiin meren pohjaan. Miljoonia tonneja muovijätettä päätyy maailman meriin joka vuosi. Suomen Ympäristökeskuksen …
Vaatteiden valmistamisessa kuluu materiaalista riippuen melkoinen määrä vettä. Kaikkein eniten sitä tarvitaan puuvillan kasvattamiseen. Esimerkiksi t-paidan elinkaarensa aikana vaatimasta vesimäärästä 88 prosenttia kuluu puuvillan viljelyyn, farkuissa tämän osuus on peräti 92 prosenttia. Vettä tarvitaan tekstiilien tuotannon lisäksi kankaiden valkaisuun, värjäykseen, painatuksiin ja muuhun loppukäsittelyyn. Käytössä vaatteiden pesu vie lähes yhtä paljon vettä materiaalista riippumatta. Mukavana …
