Etusivu > Ekopaasto > Ruoka

---

Siirry kasvispainotteiseen ruokaan

---

Tweet

---

---

Vinkkejä ekopaastoajille:

• Suosi kasviksia, hedelmiä ja kotimaista kalaa.
• Suosi lähiruokaa: korvaa riisi kotimaisella perunalla tai ohralla.
• Vältä tai vähennä lihan syömistä, erityisesti naudanlihaa.
• Vältä tai vähennä viipaloitavan juuston syömistä.
• Vältä valmispakasteita.
• Tee lyhyet kauppamatkat kävellen.
• Osta ruokaa sopivasti. Jos ruokaa kuluu vähän, suosi irtomyyntiä isojen pakkausten sijaan.
• Älä heitä ruokaa pois, hyödynnä tähteet. Jos elintarvike on pilaantunut, lajittele se biojätteisiin.

  

Valmista ruoka taloudellisesti:

• Käytä oikean kokoista, paksupohjaista ja kannellista valmistusastiaa.
• Säädä teho pienemmälle heti kiehumisen jälkeen.
• Mikroaaltouuni on tehokkain laite pienten annosten valmistamiseen ja lämmittämiseen.
• Hyödynnä lieden ja uunin jälkilämpö - laita ruoka uuniin kannellisessa astiassa tai paistopussissa.

Missä ruuan ilmastopäästöt syntyvät?

Suurin osa ruuan ilmastovaikutuksista syntyy maanviljelyssä ja eläintuotannossa. Maaperästä ja lannoitteista vapautuu viljellessä typpioksiduulia ja hiilidioksidia ja märehtijöiden ruuansulatuksesta syntyy metaania. Kun ruoka lähtee maatilalta eteenpäin, ilmastopäästöt syntyvät enimmäkseen fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Maatilan jälkeen ilmastopäästöjä syntyy eniten kotona, kun ruokaa valmistetaan ja säilytetään.

Ruuan ilmastovaikutukset:

• Kotimaisten talvivihannesten, tomaatin, kurkun, salaattien ja yrttien ilmastopäästöt saattavat olla suuret, mikä johtuu fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä kasvihuoneiden sähkön- ja lämmöntuotannossa. Osa suomalaisista puutarhoista on siirtynyt uusiutuvan energian käyttöön, mikä vähentää päästöjä.

• Kaukaakin tuotujen kasvisten ja hedelmien aiheuttamat ilmastopäästöt ovat usein pienet, koska hedelmät kypsyvät auringossa ja ne rahdataan Suomeen suurissa erissä laivalla.

• Lihankulutus kasvaa. Suomalaiset söivät 60-luvulla keskimäärin 35 kiloa lihaa vuodessa, nykyään yli kaksinkertaisen määrän, 77 kiloa. Ravitsemussuositusten mukainen taso olisi noin 25 kiloa vuodessa eli alle puoli kiloa viikossa.

• Juusto on yllättävä ilmastokuormittaja. Juustokiloa kohti tarvitaan jopa kymmeniä litroja maitoa, jolloin juuston hiilijalanjälki on yli 10 kg CO2/kg.

• Suomalainen heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin 20 - 30 kiloa vuodessa. Yksittäinen kotitalous haaskaa vuosittain 50 - 65 kiloa. Eniten pois heitetään vihanneksia ja kotiruokaa. Mikäli pois heitettyä ruokaa ei lajitella, synnyttää se kaatopaikalla voimakasta kasvihuonekaasua, metaania.

Verkkovinkit:

• Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville
• Marttojen ekokokki-vinkit
• Pieniä tekoja – suuria vaikutuksia
• Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Laske ruuan osuus ilmastopainostasi Ilmastodieetissä!