Pelasta maailma ekopaastoten

Kevennä, hiljennä ja hiljenny.

Etsi tapoja muuttaa elämääsi niin, että olet mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta. Tänä vuonna keskitymme Ekopaasto-kampanjassa ruuan ympäristövaikutuksiin.

Paaston aika on tuhkakeskiviikosta pääsiäispäivään, 10.2.–27.3.2016.

Ekopaasto TwitterissäEkopaasto Instagramissa - Kirkko Suomessa

7 viikkoa, 7 lupausta

Miten sinä olet valmis paastoamaan ympäristön puolesta - vaikkapa viikon ajan? Haasta myös ystävät mukaan Ekopaastoon! Jaa kuva: #paastolupaus ja osallistut viikkopalkinnon arvontaan.

Osallistumisohje ja säännöt

Liha tuhlaa luonnonvaroja

On väliä, mitä lautasellesi lastaat. Ruokakaupassa ja lounasravintolassa tekemilläsi valinnoilla on omat ekologiset, eettiset ja terveydelliset vaikutuksensa.

Ruoka muodostaa reilun viidenneksen suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjäljestä. Yksinkertainen tapa keventää oman ruoka-annoksensa ilmastovaikutuksia on valita lautaselle enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa.

Runsas lihansyönti on myös riski terveydelle

Suomalaiset syövät lihaa keskimäärin parisataa grammaa päivittäin, vaikka ravitsemussuositusten mukaan lihan viikoittaisen kulutuksen tulisi jäädä alle puolen kilon. Runsas lihansyönti on paitsi taakka ilmastolle myös riski terveydelle. Siirtymällä kasvispainotteiseen ruokaan pienennät riskiäsi sairastua esimerkiksi sydänsairauksiin ja suolistosyöpään.

Kasvisruualla saa mahan ja energiavarastot täyteen, kunhan muistat huolehtia riittävästä proteiininsaannista. Monipuolisia kasviproteiinin lähteitä ovat esimerkiksi pavut, pähkinät ja täysjyväviljat. Sen sijaan proteiinivarastojaan ei kannata täyttää juustolla, sillä juuston tuottamisen ilmastovaikutukset ovat lähes yhtä suuret kuin naudanlihan.

Pellolta ruokapöytään vai rehuksi?

Neljännes planeettamme maapinta-alasta palvelee eläinten kasvattamista joko laitumena tai rehupeltona. Maapallon nykyiset pellot ruokkisivat koko ihmiskunnan, jos pelloilla viljeltäisiin rehun sijaan ihmisravintoa. Lihan hyötysuhde on heikko: esimerkiksi yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan 2-10 kiloa rehua ja 3 000-15 000 litraa vettä.

Lisäksi karjankasvatuksesta syntyy muun muassa metaanipäästöjä, jotka kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä.

Lähteet:
Ilmasto-opas
Tulevaisuus on papujen ja herneiden (HS 13.1.2016)
Ruuan vesijalanjälki (Helsingin yliopisto)

annos

Lue lisää

Laihduta roskista – älä kukkaroa

Ostamastamme ruuasta noin kymmenesosa päätyy jätteeksi. Keskimäärin suomalainen heittää roskiin vuosittain siis 20–30 kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa. Moisesta tuhlauksesta kärsivät sekä luonto että kukkaro.

Ruokaa tähteistä

Ruokaostoksilla kannattaa suosia suunnitelmallisuutta. Jo kauppalistaa tehdessä on hyvä tonkia jää-, pakastin- ja kuivakaapit läpi ja suunnitella tulevat ateriat niin, että niissä voi hyödyntää kotoa valmiiksi löytyviä aineksia. Vinkkejä ja reseptejä tähteiden hyödyntämiseen on verkko pullollaan – tutustu esimerkiksi Marttojen Ekokokki-sivustoon.

Aina hävikin syntymistä ei kuitenkaan voi välttää. Kun ruokaa heitetään pois, ympäristöystävällinen kokki huolehtii jätteiden lajittelusta. Ruuan paikka ei ole kaatopaikalla, vaan kompostissa tai biojätteissä. Muista kierrättää myös elintarvikepakkaukset, jotta pakkausmateriaalitkin saataisiin hyötykäyttöön!

Lähteet:
Ilmasto-opas

Äiti ja tyttö leipomassa

Suosi kotimaista

Viime vuosien ruokatrendejä ovat olleet ympäristöystävällisiltä kuulostavat lähi- ja luomuruoka sekä sesongin mukaan valittavat raaka-aineet. Aina ei ole kuitenkaan helppo arvioida, mikä on ympäristön kannalta paras valinta.

Ostaisitko Espanjan lämmössä kasvaneen vai kasvihuoneessa kasvatetun kotimaisen tomaatin? Vai nautitko tuoreita vihanneksia vain kesäisin, kun ne kasvavat Suomen leveysasteilla avomaalla?

Hyvä nyrkkisääntö on, että kotimaiset kasvikset ja liha ovat ympäristölle ystävällisempi valinta kuin kaukaa tuodut eksoottiset herkut. Pienin ilmastokuorma on taivasalla kasvatetuilla kasviksilla, joten esimerkiksi kotimaisista avomaan kurkuista ja tomaateista nautitaan kesäaikaan. Talvella popsitaan juureksia.

Kylmään vuodenaikaan kotimaiset tuoreet vihannekset kasvavat energiasyöpöissä kasvihuoneissa. Siksi esimerkiksi kotimaisen talvitomaatin hiilijalanjälki on jopa neljätoista kertaa suurempi kuin Espanjan lämmöstä Suomeen kuljetetun verrokin.

Luomun kahdet kasvot

Luomutuotteet syntyvät luonnonmukaisessa maataloudessa. Esimerkiksi lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö on rajoitetumpaa kuin tavallisessa maanviljelyssä. Eläimet ruokitaan luonnonmukaisella rehulla ja niille tarjotaan minimivaatimuksia enemmän tilaa liikkumiseen, kesäisin myös ulkoiluun. (Evira, luomu.fi)

Koska luomutiloilla keinotekoisten torjunta- ja lannoiteaineiden käyttö on tiukasti rajoitettua, sen ympäristövaikutukset ovat tavallista maataloutta pienemmät. Toisaalta joidenkin laskelmien mukaan luomu voi tuottaa tavanomaista maataloutta enemmän päästöjä. Koska luomutuotannossa viljan ja eläinten kasvua ei edistetä keinotekoisesti, se on tavallista hitaampaa ja sadot usein pienempiä.


Tomaatinkasvattaja

Lähiruoka on reilua

Vaikka luonnonvalossa kasvaneen ulkomaisen vihanneksen ilmastovaikutukset ovat kotimaista pienemmät, on lähellä viljellyllä silti etunsa. Lähiruoka ruokkii paikallista taloutta ja ylläpitää maaseudun elinvoimaisuutta.

Globaalista näkökulmasta lähellä tuotettu ruoka on reilu valinta. Kun syömme kotimaista, huolehdimme ruuan viljelyn aiheuttamista ympäristövaikutuksista itse emmekä vyörytä mahdollisia ongelmia muiden maiden taakaksi.

Lähteet:
Ilmasto-opas
Evira
Luomu.fi

Lue lisää

Vihreä kauppareissu

Voit vähentää ruuan kuljettamisesta aiheutuvia ilmastovaikutuksia ostamalla tuoretta pakastetun sijaan. Jos ostat kaukaa rahdattuja ruoka-aineita, valitse laivalla kuljetettu vaihtoehto aina, kun se on mahdollista.

Kun tuotteita kuljetetaan suurilla ja tehokkaasti täytetyillä laivoilla, päästöt jäävät yksittäisten tuotteiden osalta varsin pieniksi. Sen sijaan ruuan rahtaaminen lentokoneella tai rekka-autolla aiheuttaa merkittävästi suurempia päästöjä. Lisäksi pakasteiden kuljettaminen kuluttaa enemmän energiaa kuin tuoreiden tuotteiden rahtaaminen.

Kauppaan autolla vain harkiten

Kiinnitä huomiota myös omaan kulkupeliisi, kun käyt ruokaostoksilla. Vihreä kauppareissu taittuu kävellen, polkupyörällä tai julkisella liikennevälineellä. Jos käyt kaupassa omalla autolla, osta kerralla monen päivän murkinat.

Lähteet:
Ilmasto-opas

Ekoilua kotikeittiössä


Kotikeittiön ympäristöystävällisyyteen voit vaikuttaa omilla kokkaustavoillasi. Koska uunin lämmittäminen kuluttaa paljon energiaa, uuniruokia kannattaa tehdä kerralla enemmän. Kaikkein ekologisimmin ruoka lämpenee mikroaaltouunissa.

Jääkaappi ja pakastin ovat kotona päällä kaiken aikaa, joten niiden tehokkuuteen kannattaa satsata. Energiapihi jääkaappi säästää luontoa ja pienentää sähkölaskua. Laitteen paikkaa valittaessa on huomioitava ilmankierto. Huolehdi siis, että laitteen yläpuolelle jää 5 senttimetriä ja taakse 1-2 senttimetriä tyhjää tilaa. Kylmälaitteet eivät pidä lämmöstä, joten älä sijoita niitä hellan tai uunin viereen.

Seuraa jääkaapin ja pakastimen lämpötilaa ja säädä sitä tarpeen vaatiessa. Jääkaapin sopiva lämpötila on noin +5 astetta ja pakastimen -18 astetta. Muista sulattaa pakastin riittävän usein, jotta sinne ei pääse muodostumaan paksua kerrosta jäähuurretta.

Lähteet:
Ilmasto-opas

Luterilainen paastoperinne

Paasto on vanha kristillinen käytäntö, joka tunnetaan myös monissa muissa uskonnoissa. Kristilliset paastonajat edeltävät juhla-aikoja, kuten pääsiäistä ja joulua.

Paasto ei ole päämäärä vaan apu juhlaan valmistautumisessa

Paaston avulla ihminen tavoittelee mielenmuutosta ja keskittyy olennaiseen. Osallistuminen paastoon on aina vapaaehtoista. Paastonaikana elämä yksinkertaistuu: syödään eri lailla, hidastetaan vauhtia ja hiljennytään. Samalla annetaan tilaa hengellisyydelle. Aineellisesta hyvästä ja nautinnoista – esimerkiksi ruuasta, juomasta tai muusta kuluttamisesta – karsimisen toivotaan kasvattavan kykyä keskittyä olennaiseen, kuulla sydämen ääntä ja Kristusta.

Arki ja pyhä rytmittävät elämää

Ennen vanhaan juhla ja arki erottuivat selvemmin toisistaan kuin nykyään. Arki oli yksinkertaista, usein puutteellistakin, ja juhlaan varauduttiin säästämällä ja valmistelemalla ruokia pitkään. Sitä kuvastavat monet tutut joulu- ja pääsiäisruokamme, joiden valmistuksessa nähtiin ja nähdään vieläkin vaivaa. Kaupan aukioloaikojen laajentaminen sunnuntaille hämärtää myös arjen ja pyhän eroa. Elämme 24/7-yhteiskunnassa, joka on aina vauhdissa. Arki on monelle niin yltäkylläistä, että paastoaminen on merkittävä tapa korostaa arjen ja juhlan eroa.

Tiesitkö?

Kristillinen paasto muistuttaa siitä, kuinka Jeesus valmistautui jumalalliseen tehtäväänsä rukoilemalla ja paastoamalla ruuasta. ”Hengen johdattamana hän kulki autiomaassa neljäkymmentä päivää ja Paholainen kiusasi häntä. Hän ei syönyt noina päivinä mitään, ja kun tämä aika oli kulunut, hänen tuli nälkä.” (Joh. 4:1-2)


7 viikkoa, 7 lupausta

NÄIN OSALLISTUT
Jaa kuva omasta Ekopaasto-lupauksestasi Facebookin 7 viikkoa, 7 lupausta -tapahtumassa, Instagramissa tai Twitterissä tunnuksella #paastolupaus. Osallistumisaika on 10.2.–27.3.2016.

ARVONNAN SÄÄNNÖT
Arvonnan järjestää Kirkon tiedotuskeskus, Eteläranta 8, 00100 Helsinki. Arvomme kampanja-aikana seitsemän 20 euron arvoista lahjakorttia Ruohonjuuren verkkokauppaan (lahjakortti on voimassa 6 kuukautta). Voittajat julkistetaan jokaisen arvonnan jälkeen Ekopaaston Facebook-sivulla ja voittajaan ollaan yhteydessä palkinnon toimittamiseksi. Arvonnat ja osallistumisjaksot: 15.2. (10.2.–14.2.) 22.2. (15.2.–21.2.) 29.2. (22.2.–28.2.), 7.3. (29.2.–6.2.), 14.3. (7.3.–13.3), 21.3. (14.3.–20.3.) ja 29.3. (21.3.–27.3.). Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan yksi kahden hengen kurssilahjakortti Marttojen järjestämälle kurssille. Lahjakortti oikeuttaa kahden henkilön osallistumiseen vapaavalintaiselle kurssille voittajan valitsemassa Marttojen piirissä. Kurssilahjakortin arvonta ja osallistumisjakso: 29.3. (10.2.–27.3).

Kilpailun osallistujat antavat kampanjan järjestäjälle ladatun kuvan, osallistujan nimen ja asuinpaikkakunnan julkaisuoikeuden ilman erillistä suostumusta, ilmoitusta tai korvausta kampanjan järjestäjän valitsemissa medioissa. Luovutettuja henkilötietoja ei käytetä suoramarkkinointitarkoituksiin.

Jos voittajaan ei saada yhteyttä viikon kuluessa arvonnasta, palkinto arvotaan uudestaan. Emme vastaa tietoteknisistä esteistä kilpailuun osallistumisessa tai palkinnon vastaanottamisessa. Arvonnan järjestäjä vastaa tarvittaessa mahdollisesta arpajaisverosta. Lahjaa ei voi vaihtaa toiseen tuotteeseen tai muuttaa rahaksi.

Kaikki arvontaan osallistuvat sitoutuvat noudattamaan näitä sääntöjä ja järjestäjän päätöksiä.

Facebook ei sponsoroi, suosittele tai hallinnoi kampanjaa millään tavalla, eikä kampanja liity mitenkään Facebookiin. Kilpailuun osallistujat vapauttavat Facebookin kaikista kilpailua koskevista vastuista ja vaatimuksista.